Dearvva!
Mun lean sámebáhppa Mari Valjakka ja dál don leat lohkamin mu blogga!
Bargan báhppan dáppe davvin, Suoma sámiid ruovttuguovllus. Mu ruoktu lea Anára gielddas Avvila gilis. Dáppe Anára guovllus olbmot geavahit golmma Suomas hállojuvvon sámegiella davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella main anárašgiella lea hállojuvvon dušše Suomas. Nu ahte gal mis leat oalle ollu kultuvrraid ja gielaid min gilis.
Mun čálán deike iešguđetlágan áššiid birra, iežan árggas ja basis sámieatnamis. Čálan sáme-, eaŋgas- ja suomagillii. Válljen giela várra vehá ášši dahje ulbmila mielde. Go háliidan čallit juoidá opa servodahkii Suomas, čálán suomagillii dahje guovtte gillii. Juos čálan earenoamážit sápmelaččaide de čálan sámegillii. Juos háliidan ahte oppa máilmmi gullo sámejietna de čálan eaŋgalasgillii. Bálvalan sámi albmoga maiddai Girkuid máilmmiráđis eamiálbmogiid joavkkus ságadoallin ja sámi ovddasteaddjin, ja iežan bloggas aiggun čállit maiddai dearvvuođaid álgoálbmogiid ekumenalaš giettis.
Terve!
Olen saamelaisten pappi Mari Valjakka ja luet juuri minun blogiani! Työskentelen saamelaisten pappina täällä pohjoisessa osassa Suomea saamelaisten kotiseutualueella. Kirjoitan blogiini arjesta ja pyhästä Saamenmaalla. Kotini sijaitsee Inarin kunnassa, Ivalon kylällä. Inarin alueella puhutaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttavia saamenkieliä, inarinsaamea, pohjoissaamea ja koltansaamea, joista inarinsaamea puhutaan vain Suomessa. Näin ollen kieliä ja kulttuuria tässä kylässä riittää.
Kirjoitan blogiania saameksi, englanniksi ja suomeksi. Ajattelen että valitsen kirjoituskielen asian ja näkökulman mukaan. Kun haluan tavoittaa saamenkielisten lukijoiden lisäksi suomenkielisiä lukijoita, kirjoitan suomeksi tai kaksikielisesti. Kun haluan kirjoittaa erityisesti saamelaisille, kirjoitan saameksi. Kun haluan että koko maailma kuulee sanottavani saamenmaalta, kirjoitan englanniksi. Palvelen kansaani myös Kirkkojen Maailmanneuvoston alkuperäiskansojen referenssiryhmässä puheenjohtajana ja saamelaisten edustajana joten tässä blogissa käsittelen kuulumisia myös alkuperäiskansojen ekumeeniseltä kentältä.
Maire Aikio
Hyvä!