Kategoria: Suru

Suru – aina läsnä?

Pyhäinpäivän aikoihin edesmenneistä läheisistä ja menetyksistä puhutaan tavallista enemmän, mutta arjen keskellä suru tuntuu usein unohtuvan. Pappina olen huomannut, kuinka vähän ymmärrystä ihmisten surulle lopulta riittää. Usein surua ymmärretään vastikään tapahtuneen menetyksen yhteydessä, mutta pian kehotetaan menemään elämässä eteenpäin. Harva tuntuu ymmärtävän, kuinka pysyvällä tavalla menetykset, kuten kuolema, ero ja sairastuminen, muuttavat elämää. Suru tuntuu […]

Itken -siis elän

Hautajaiset ovat niitä harvoja tilanteita, joissa suomalaiset itkevät avoimesti.

Pahan päivän varalle

Kaikkeen voi varautua. Kuolemaankin. Ainakin siten, että laatii jälkeenjääneille ohjeet siitä, kuinka toivoo itsensä haudattavan.

Hautajaiskuvat someen?

Hautaan siunaamisen alkuun on puoli tuntia aikaa ja siunauskappelissa on vielä hiljaista. Vahtimestari on tuonut arkun paikoilleen odottamaan siunaustilaisuuden alkua ja kukkalaite on aseteltu arkun päälle. Kaivan puhelimen esiin ja otan tunnelmallisen kuvan arkusta. Hautajaisten jälkeen julkaisen kuvan somessa ja muistutan hautajaisten olevan kirkon arkea. Usein tässä yhteydessä puhun lyhyesti elämän katoavaisuudesta, iankaikkisen elämän toivosta […]

Saako lemmikin tai entisen puolison kuolemaa surra?

”Sehän oli vain koira, mitä sinä sitä suret? Tehän olitte jo eronneet, miksi sinun pitää surra entistä puolisoasi? Toiset eivät saa ainuttakaan lasta ja sinä suret, vaikka sinulla on jo yksi lapsi etkä toista saanut! Sinun surusi veljesi vuoksi on pientä, ajattele miltä vanhemmistasi tuntuu!”. Tällaisia kipeitä kommentteja ihmiset ovat kertoneet saaneensa, kun he ovat […]