Saako Jumalan nimessä sanoa mitä tahansa?

kuusi ihmistä alttarin edessä, päällä teksti "heillä ei tee mitään"

Vihapuheesta irtisanoutuminen on yllättävän vaikeaa, osoittaa vihapuhetta käsittelevän taideteoksen saama vastaanotto. ”Sinä et kelpaa Jumalalle” – näin joku mitä ilmeisemmin kristityksi itsensä mieltävä kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluville. Tämä ja moni muu kommentti on luettavissa ja kuultavissa Leena Julinin kuusiosaisessa taideteoksessa Vihapuhetta Jumalan nimessä, joka julkaistiin syyskuun alussa. Julin on säveltänyt erilaisen kirkkomusiikin tyylein sitaatteja, joita on […]

Oliko usko talouskasvun pakollisuuteen uskonnollista muistuttava dogmi?

Antti Herlin esitti Helsingin Sanomissa kysymyksen, jonka pelkkä lausuminen olisi ollut vielä jokin aika sitten niin hereettistä, että sen esittäjä olisi sysätty haihattelijana yhteiskunnallisten keskustelijoiden marginaaliin. ”Miksi edes kannattaa pitää yllä talouskasvua, jos emme pysty pitämään planeettaa elinkelpoisena?” Antti Herlin on kuitenkin Koneen pääomistaja ja Suomen rikkain mies. Upporikaskin voi olla umpihölmö, mutta maailma on […]

Lähteille – eli mitä Katekismus sanoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta

Kristillinen etiikka on radikaalia rakkautta. Heti Katekismukseen tarttuessa käy selväksi, että kristillinen etiikka on vaativa, lähes mahdoton laji. Sellaista pistettä ei tule, jossa voisi huokaista syvään ja todeta tehneensä tarpeeksi. Vaatimus itsensä unohtamiseen ja radikaaliin rakkauteen on vahva.

Kirkon digitalisaation kolme tasoa

Kirkko on koronakriisiin vastatessaan ottanut valtavan digiloikan, niin kuin koko muukin yhteiskunta. Työtä on ryhdytty tekemään laajasti etänä, kokoukset on muutettu etäpalavereksi ja erilaisia tilaisuuksia on ryhdytty toteuttamaan verkkovälitteisesti. Digiloikan ottaminen olikin paljon kuviteltua helpompaa, kun se tapahtui välttämättömyyden pakosta siirtymällä suoraan toteutukseen, ilman että tekemistä ja kokeilemista olisi rasitettu liian raskaalla ennakkosuunnittelulla, tai että […]

Gáiddusin

Saamenkielinen kirjoitus siitä, kuinka Jumala ei ole etäällä silloinkaan kun kaikki muu tuntuu tapahtuvan etänä. Vaikka et saamea ymmärtäisi, niin ehkä kuvat ja kuvatekstit voivat johdattaa sinut rukoukseen tai ajattelemaan luomakuntaa ja luontoa jonka ympäröiminä saamme kokea Luojan läsnäolon tänäänkin. Dásseválddi presideantta ávžžuhusa mielde mii galgat lasihit vuoiŋŋalaš oktavuođa, vaikke fysihkalaš gaskka gártatge stuorrudit.  Spiehkastatdili […]

Etänä

COVID-19 eli kansankielellä koronavirus, on pakottanut meidät kaikki ottamaan sosiaalista etäisyyttä.  Maailma on hetkessä muuttunut kovin erilaiseksi ja huoli tulevasta on monella päällimmäisenä mielessä. Juuri tässä hetkessä kaipaamme henkistä läheisyyttä ja lähimmäisiä. Poikkeustila opettaa meille kuitenkin myös paljon uutta. Jo nyt, se opettaa meitä ainakin olemaan etänä läsnä. Tähän liittyen haluan tässä postauksessa jakaa muutaman […]

Voimmeko välttää kolmannen maailmansodan ja ympäristökriisin?

Professori Heikki Patomäki esitteli tulevaisuuden tutkimuksen seuran seminaarissa kolme mahdollista tulevaisuuden skenaariota maailmalle: 1. Ajaudumme jonkin ajan kuluttua kohti globaalia sotaa tai voimakasta ympäristökriisiä. 2. Nykykehitys jatkuu pitkitetysti: valta keskittyy, valtioiden protektionismi lisääntyy, valvonta ja mielipiteiden muokkaaminen vahvistuu ja maailma jakaantuu etupiireihin. 3. Ihmiskunta kykenee reflektoimaan tilannetta ja pyrkii globaaliin strategiseen yhteistyöhön uhkien torjumiseksi. Patomäki […]

Yhteistä ymmärrystä etsimässä – ja karu muistutus siitä, miten viestit menevät joskus pieleen

Vanha viestinnän lainalaisuus on, että jos viestin voi jotenkin ymmärtää väärin, niin näin tapahtuu. Yhteisymmärrysviikon avajaisjuhla oli, kuten juhlan kuuluukin, positiivinen esimerkki siitä, miten positiivista yhteistä ymmärrystä rakennetaan niin sanojen, tanssin kuin musiikinkin keinoin. Hiljattain olin kuitenkin tilanteessa, jossa positiiviseksi tarkoittamani viesti saatettiin ymmärtää juuri päinvastoin. Risti kaulassa on minulle positiivinen symboli. Se kertoo, että olen kristitty, joka haluaa elää Jumalan rakkaudesta ja välittää samaa elämänasennetta myös ympärilleen. Mutta sitten kuulin, että toisille ihmisille risti ei symboloi ollenkaan Jumalan rakkautta, armoa ja hyväksyntää, vaan aivan muuta: vihaa, vainoa ja kuolemaa. Miten voisin varmistua siitä, että omalla toiminnalla ja puheella en tulisi vahvistaneeksi vihaviestiä, vaan lisänneeksi yhteisymmärrystä?

Hengellisyydestäni

Oman hengellisyyden avaaminen ei ole yksinkertainen asia. Ensiksi siitä syystä, että se koetaan hyvin yksityiseksi asiaksi. Koen sen itsekin sellaiseksi. Kertomalla siitä tulee jollakin tavalla alastomaksi. Toiseksi siksi, että siinä on niin monia ulottuvuuksia. Ihmisen hengellisyys on kuin identiteetti, se näkyy kenties ulospäin tietynlaisina asioina, mutta siihen sisältyy monia kerroksia ja lukemattomia tarinoita. Mutta minä […]

Kenellä on oikeus elää?

krusifiksi veistos

Täytyykö ihmisoikeudet ansaita? Tai voiko ne menettää väärien valintojen seurauksena, jos vaikkapa lähtee rakentamaan ISISin kalifaattia?