Yhdessä syömisen kauneus

Säännöllinen syöminen on edellytys sille, että voin hyvin ja pystyn tekemään työtä. Näin on myös meidän hengellisessä elämässämme – kuten sanonta kuuluu. Yhdessä syöminen on monen uskonnon ytimessä. Syöminen on keskeisessä asemassa myös kristinuskossa. Oman kristillisen perinteeni ehtoollinen on kutistunut symboliseksi ateriaksi, mutta alkukirkon aikaan kyse lienee ollut vähän tuon lindaulaisen nyyttäripöydän tapaisesta kokoontumisesta. Voinko asettua samaan ehtoollispöytään vain heidän kanssaan, jotka itse olen arvottanut kelvollisiksi tai jotka ovat arvioineet minut kelvollisiksi rinnalleen? Vai voiko ajatella, että ehtoolliselle tuleminen jo itsessään yhdistää meitä kristittyjä yli kaikenlaisten muiden erojen?

Anterinmukan tähdet

Olin vaeltanut jo kolme päivää, kun saavuin alkuillasta Anterinmukan autiotuvalle. Vaikka Anterinmukasta ei varsinkaan kesäisin puutu vaeltajia, seuraavaksi yöksi sain tuvan itselleni. Loppusyksystä Koilliskairassa ei enää juuri ollut ihmisiä, enkä ollut nähnyt edes jalanjälkiä ensimmäisen päivän jälkeen. Yön laskeuduttua Anterinmukassa menin vielä hetkeksi ulos. Muistan, miten seisoin tuvan pihalla. Laitoin otsalampun pois päältä ja katselin […]

Ilmoittaako Jumala jotain itsestään myös maailman uskonnoissa?

Me tiedämme paljon enemmän uskonnoista kuin 1500-luvun luterilaiset reformaattorit. Uskontojen kohtaaminen on siksi paikka, jossa luterilaisilla on ilmeinen tarve tarkistaa teologiaa vastaamaan tosiasioita.

Miltä oma keho tuntuu?

Miltä oma keho tuntuu? Miltä jalat tai jalkaterät tuntuvat, kun niiden lihakset toimivat? Entä muut vartalon lihakset? Juoksemisen myötä olen oppinut tunnustelemaan omaa vartaloa. Luultavasti monen muun lajin harrastajat voisivat sanoa samaa. Miltä eri lihakset tuntuvat kun niitä käyttää tai ne ovat rasittuneita ja myös kuinka pitkälle omaa kroppaa voi puskea. Millaiselta erilaiset rasitustilat tuntuvat ja myös miltä tuntuu, kun kunto on huipussaan ja kroppa vain odottaa, että pääsisi liikkeelle.

Hautajaiskuvat someen?

Hautaan siunaamisen alkuun on puoli tuntia aikaa ja siunauskappelissa on vielä hiljaista. Vahtimestari on tuonut arkun paikoilleen odottamaan siunaustilaisuuden alkua ja kukkalaite on aseteltu arkun päälle. Kaivan puhelimen esiin ja otan tunnelmallisen kuvan arkusta. Hautajaisten jälkeen julkaisen kuvan somessa ja muistutan hautajaisten olevan kirkon arkea. Usein tässä yhteydessä puhun lyhyesti elämän katoavaisuudesta, iankaikkisen elämän toivosta […]

Mitä tehdä lapsille ja äideille Al-Holin Isis-leirillä?

Suomi ei ole osannut tehdä tätä päätöstä edes pitkän jahkailun jälkeen: Mitä tehdä niin sanotuille Isis-lapsille ja äideille Al-Holin leirillä Irakissa. Kyseessä on siis tuhotun Isis-terroristijärjestön jäljiltä leirille kerättyjä naisia ja lapsia, joista pieni osa on Suomen kansalaisia. Päätöstä ei ole osannut tehdä moni muukaan maa, sillä kaikissa ratkaisuissa on riskinsä. Miksi päätös on vaikea? […]

Tekee hyvää mennä omille rajoilleen – ne ovat usein muualla kuin mitä odottaa

Yksi parhaita kisasuorituksiani on tähän mennessä ollut keväällä 2014 Madeira Island Ultra Trailillä. Kisareitti halkaisee Madeiran lännestä itään. Matkaa on 116 km ja nousumetrejä kertyy 6800. Madeiralle tyypilliseen tapaan nousut ja laskut ovat jyrkkiä reitin kiertäessä levadoita ja polkuja pitkin. Omassa mielessäni suorituksen on tehnyt onnistuneeksi sen tasaisuus ja nousujohteisuus. Muistan, miten ensimmäiset kahdeksan kilometriä […]

Kasvokkain näkee itsensä

Kun katson toista ihmistä silmiin, hänen silmistään heijastuu oma kuvani. Näen itseni eri tavalla kuin aiemmin. Mitä olen oppinut erilaisia uskontoperinteitä edustavien ihmisten kohtaamisesta sekä Suomessa että maailmalla? Miten nämä kohtaamiset ovat muuttaneet omaa käsitystäni itsestäni sekä siitä kirkosta, jota näissä kohtaamisissa usein edustan?… Oivalsin jossakin kohtaa, että entistä useammin sekä työssäni uskontojen kohtaamisen parissa että myös arkisessa elämässä olen ensisijaisesti kristitty, ja vasta toissijaisesti jotain muuta. Siitä, mitä sanon tai teen, saatetaan vetää johtopäätös siitä, millaisia kristityt noin yleensä ovat. Aika pelottavaa.

Viekö juokseminen pidemmälle, syvemmälle vai lähemmäs?

Juoksin ensimmäisen kerran avotunturissa vuonna 2013. Olin ollut vaeltamassa Ruotsin ja Norjan tuntureilla ja päättänyt vaelluksen Kilpisjärvelle. Rinkan painoon tottuneilla jaloilla oli kevyttä lähteä juoksemaan Saanan rinnettä ylös. Ylhäällä pysähdyin katsomaan avautuvaa maisemaa – tuntureita, vuoria, pilvien maahan heittämiä varjoa – sen verran, että hengitys ehti tasaantua. Sen jälkeen lähdin jälleen juoksemaan polkua alas ja […]

Kuolemattomat

Netti on täynnä blogeja ja kirjoituksia, joissa ihmiset kuvailevat omaa elämäntapaansa. Sen sijaan ainut asia, mikä meille ihmisille on jaettu tasan, vaietaan kuoliaaksi. Kuolema on aina ajankohtainen, sillä jokainen meistä on joka päivä vähän lähempänä omaa kuolinhetkeään. Nykyaikana kuolema on kuitenkin jotenkin sterilisoitu, siivottu pois silmistä ja mielestä. Piilotettu laitoksiin, numeroitujen ovien taakse. Tavallisesti kohtaamme […]